maanantai 7. toukokuuta 2018

Rahasta ja onnellisuudesta

Olen viime aikoina miettinyt paljon rahaa ja sen valtaa ihmisiin. Tuntuu, että suurella osalla ihmisistä on sellainen harhaluulo, että ilman rahaa ei voi voida hyvin tai olla onnellinen, että on tienattava hyvät tulot, ennen kuin elämän auvoisuus vasta alkaa näyttäytyä. Saahan rahalla kaikenlaista: se mahdollistaa monia harrastuksia, sen turvin voi matkustella kiinnostaviin paikkoihin, sillä voit ostaa unelmiesi asunnon, jossa olet taatusti onnellinen, puhumattakaan siitä, millaista turvan tunnetta se luo, kun pystyt ostamaan talollesi ja muulle omaisuudellesi kaiken kattavat vakuutukset pahan päivän varalle. Ja onhan säästössäkin hyvä olla rahaa, tiedä mitä sitä ikinä tapahtuu.

Onko näin?

Olen alkanut pohtimaan sitä, mistä itse oikeasti haaveilen ja mitä tarvitsen elämääni. Olen huomannut, että suurin osa haaveistani ovat osittain aika materialistisia: toivoisin omistavani joskus talon tai mökin järven rannalta, pitäväni siellä eläimiä kuten ponia ja kanoja, auton pidosta en tahtoisi luopua ja joskus jopa haaveilen isommasta autosta. Uusien soittimien ja uudemman elektroniikan hankkiminenkin välillä houkuttaa. Vähemmän materialistiset haaveet kohdistuvat elämyksiin: unelmoin matkustamisesta kotimaassa ja ulkomailla. Mökin vuokraaminen Lapista olisi ihanaa toteuttaa silloin tällöin.
Kaikki nämä haaveet eivät sentään vaadi suunnattomia summia rahaa ja ovat toteutettavissa niitä varten säästäen, mutta esimerkiksi taloa en voi koskaan ostaa, ellen käy palkkatyössä, josta tienaan tarpeeksi. Vaakakupin toisessa puntarissa painaa nykyisen osa-aikatyöni mahdollistama runsas vapaa-aika, josta suurimmaksi osaksi nautin.
Olen miettinyt, mitkä näistä haaveista ovat todella sellaisia, joita tarvitsen, joita ilman en voi elää ja olla onnellinen ja tulemassa siihen tulokseen, ettei yksikään niistä. Voin mielihyvin asua vuokralla koko elämäni ja matkustella pienellä budjetilla, budjetin sallimissa rajoissa. Ilman autoa tulisin varmasti toimeen, vaikka se tekisikin elämästä hieman hankalampaa. En todellakaan tarvitse uudempaa elektroniikkaa tai muita tavaroita: ne ovat vain mielihaluja ja parantavat elämänlaatua vain mielikuvissa.
Toisaalta mietin, mikä olisi esimerkiksi ekologisin tapa elää. Omavaraisuutta olen pohtinut paljon ja halu lähteä toteuttamaan sitä on suuri, mutta siihen tarvitsisi rahallista panostusta ehkä niin paljon, etten näillä lähtökohdilla voi lähteä sille tielle. Muutkin elämisen tavat voivat kuitenkin olla ekologisia. Esimerkiksi kaupungissa asuminen voi olla ekologisempaa kuin maalla asuminen pitkine etäisyyksineen, jotka mahdollisesti kulkee autolla, ja tarvitaanhan maalla (ainakin isommilla tiloilla) työkoneitakin, joilla pörrääminen ei kai ole kaikkein ympäristöystävällisintä?

On myös niin paljon ilmaisia harrastuksia, jotka vaativat vain vähän tai ei lainkaan rahallista alkupanostusta. Itse nautin pitkistä metsälenkeistä koirien kanssa, joogasta ja jumpasta, laulamisesta ja ihan vaan olemisesta. Varsinkin nyt keväällä olen ollut onnellisimmillani istuen pihalla tai samoillen metsässä. Silloin ei käy mielessäkään, että olisipa enemmän rahaa, niin voisin tehdä jotain kivempaa.




Miksi ihmiset juoksevat niin paljon rahan perässä? Miksi täytyy omistaa tavaroita, joita ei edes välttämättä ikinä tule tarvinneeksi? Miksi täytyy ostaa uusin automalli, joka menettää puolet arvostaan vähintään muutaman vuoden sisällä? Miksi ruokaa täytyy kantaa kotiin kaupasta enemmän kuin edes jaksaa tai tarvitsee syödä? Miksi täytyy lentää loma-aikana kaukaiseen maahan ollen siten osana varmistamassa tulevaa ja jo meneillään olevaa ympäristökatastrofia? Luulen, että nämä asiat ovat joillekin statusjuttuja, "koska muutkin tekevät niin, minä en voi olla huonompi kuin muut" ja osa ehkä luulee, että nämä ovat juuri niitä asioita, jotka tekevät onnelliseksi tai ainakin parantavat elämänlaatua.

Summa summarum: onnellisuus lähtee sisältä. Se on asennoitumista elämään positiivisesti, tuli mitä tuli. Se ei ole helppoa enkä itsekään osaa toteuttaa sitä täysin, mutta onneksi tässä on koko elämä aikaa opetella! Yllättävän monet pienet asiat saavat onnellisuushormonit virtaamaan kehossa: minulle toimivat ainakin lemmikin ja puolison läheisyys ja kehon käyttäminen siihen mihin se on luotukin - liikkumaan. Näinä hyvän olon hetkinä tuntuukin, että kaikki on tässä, mitäpä enempää sitä voisi elämältä toivoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti