sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Onpahan taas päässyt edellisestä päivityksestä kulumaan kolme kuukautta.

Sinttu oli toissapäivänä ja eilen kipeä, ja se täytyi eilen viedä eläinlääkäriin. Se oli vaisu, ei syönyt paljoa, eikä antanut koskettaa mahaansa vaikka normaalisti se tykkää maharapsutuksista. Huomasin sen mahassa kovan pullottavan kohdan. Säikähdin, että se on varmasti syöpäkasvain, joten menimme sitten eläinlääkäriin, missä onneksi paljastui, että se olikin mätäpaise. Mikä helpotus! Se tyhjennettiin nukutuksessa ja määrättiin viiden päivän antibioottikuuri.
Antibioottien antaminen on aika kauheaa, nimimerkillä Raadeltu. Onneksi siitä ei tarvitse stressata ihan yli hilseen, sillä se ei ollut aivan välttämätön, vaan annettiin varmuuden vuoksi.




Sinttu haavateippi kyljessä


Syksyllä aloitin siis teologian opinnot ja niissä on ollut mukavasti tekemistä. Kolme tenttiä on ohitse joista kaksi meni läpi keskitasoisesti, yhdestä en tiedä. Tässä jaksossa on ollut johdatusta Uuteen sekä Vanhaan testamenttiin ja käytännölliseen teologiaan, tieteenfilosofiaan ja kreikan peruskurssi. Ensi periodissa alkaa sielunhoidon peruskurssi ja pastoraalipsykologia, uskontokasvatuksen perusteet ja uskontotieteen peruskurssi joka käsittelee islamia Suomessa.




Tenttikirjojani




Minä johdatuksessa filosofisiin oppiaineisiin iltamissa eräällä huvilalla




Vuokrahuoneeni opiskelupaikkakunnalla




Rauhoittumispaketti rankkojen päivien illoiksi


Ok, nyt siis tarkoituksenani on saada tämä bloginen uuteen uskoon ja käyntiin taas! Saa nähdä, miten onnistun kaiken kiireen keskellä, mutta tämä on sentään hauskaa (ei sillä ettei opiskelu ollenkaan olisi...).

Hmm, saatan olla hankkimassa koiran. Siltä ainakin näyttää tämä minun koiratarvikekokoelmani.





Se sisältää leluja, pantoja, hihnan, näyttelyhihnan, purulelun, treenivyölaukun, harjan, kamman ja kynsisakset.
Tällä hetkellä kiikarissa on rotu perunkarvatonkoira ja sen karvallinen muunnos. Olin taannoin jo vähällä hankkia sellaisen, mutta sitten ei ajankohta ollutkaan otollinen. Nyt tuntuu, että on jo rutinoitunut tähän opiskelurytmiin ja aina vapaa-ajalla miettii, että olisipa koira jonka kanssa puuhailla. Tietysti siinä olisi sekin puoli, että aamulla olisi pakko tehdä se pissalenkki räntäsademyrskyssä kello kuusi aamulla, ja pentuaikana nousta öisin pissattamaan koira vaikka ulkona paukkuisi pakkanen -30 ja tärisisi siellä yöpaitasillaan ja sitten kun koira ei tekisi tarpeitaan, vaan uikuttaisikin takaisin sisälle ja laskisi sitten sisällä tyytyväisesti matolle asiansa, siivota se samalla kun pentu on ehtinyt oksentamaan sänkyyn. :D Mutta luulen, että tuommoinen skenaario ei tulisi olemaan jokapäiväistä ja jopa, että olisin valmis siihen.




Perunkarvatonkarvaton :) 



Perunkarvaton, karvallinen


Tykkään, kun nämä karvalliset ovat niin monimuotoisia, niiden turkki voi olla minkävärinen ja -tyyppinen tahansa. Eniten kiinnostaisi tämän rodun pieni kokomuunnos, joka on 25-40 cm korkea ja painaa 4-8 kiloa. Siitä saisi hyvän kainaloisen ja reissukaverin, mutta luonteensa puolesta myös vieraat ilmoittavan vahtikoiran ja harrastuskaverin.




Tui tui