Pentupäivitys

Jälleen kerran on kulunut tuo kolmisen kuukautta edellisestä postauksesta. Näköjään se sitten taitaa olla sellainen sykli, milloin ehdin kirjoittaa. Mukamas. Kyllä sitä aikaa jostain saisi revittyä, mutta kun on niin paaaljon kaikkea mitä tehdä. Nyt on kuitenkin uusia kivoja uutisia kerrottavana, kun rakkaani/kämppäkaverini äidin koiralle Jadille on syntynyt pentuja. :)
Ne ovat nyt noin kolmen viikon ikäsiä ja olen käynyt katsomassa niitä joka viikko. Ja arvatkaa vain tekisikö mieli ottaa sieltä oma! Koska Jadi on maailman paras koira. Rakastan sitä otusta ihan mielettömästi. Se on rauhallinen, äärettömän lempeä, kiltti, vähän itsepäinen "oman tiensä kulkija", mutta tottelevainen tarpeeksi houkuteltuna. :D Esimerkiksi metsälenkeillä se pitää aina huolta laumastaan ja pysyttelee lähistöllä, vaikka onkin tiibetinmastiffi rodultaan (jotka yleensä tykkäävät tilaisuuden tullen lähteä omin päin laajentamaan reviiriään).
Pentujen isä on siis sekarotuinen, jossa on berninpaimenkoiraa, labradorinnoutajaa ja ripaus sakemannia. Yhden pennun (harmaa poika) isä on luultavasti eri, jossa on ainakin saksanpaimenkoiraa ja olikos lapinkoiraa tai jotakin...

Jadi on tämä vasen luppana

Pennut viikon ikäisiä:

Mammalla pitää kiirettä kahdeksikon kanssa!

Koko katras, kahdeksan kappaletta; viisi poikaa ja kolme tyttöä <3

Pennut kahden viikon ikäisiä:

 

Tämä pikkuinen merkkivärinen tyttö on jo ihan kavereita meidän kanssa <3

Pennut kolmen viikon ikäisiä:

Väsynyt pentukasa <3 Haukottelija saattaa olla meille ehkämahdollisesti tuleva pentunen <3

 Erilainen pentu :) Ainut harmaa ja turkkikin karheampi kuin muilla.

Aika pentuista on ollut siis viimeaikoina. Ehkä omille koiratarvikkeille tulee piakkoin käyttöä...<3 Voi kunpa. Olen miettinyt asiaa pääni puhki ja alan kallistua sille linjalle, että kyllä näistä nyt joku meille tulee. Olen jo miettinyt nimenkin valmiiksi...

Mitä opiskeluihin kuuluu, niin armottomasti olen kirjatenttejä läpi tahkonut. Tähän mennessä kaikki kurssit olen saanut suoritettua. Viime perjantaina oli kaksi tenttiä aiheina Teologinen etiikka ja Johdatus ekumeniikkaan; niistä ei ole tullut vielä tulosta. Jänskättää, vaikka molemmat olivat vain kahden opintopisteen kursseja.

Aurinkokin on suostunut näyttäytymään pitkästä aikaa hetkittäin, siitä muutama kuva....

Pihallamme orapihlajissa vierailee toisinaan tilhejä. Ne ovat kerrassaan kauniita lintuja, niitä on mukava katsella.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin tältä erää...

Vieläkään ei ole koulua. Kohta en varmaan osaa enää mennäkään sinne. Odotan kyllä eläinten hoitoa paljon, ja ihan hyvä, että koulua on harvoin, koska matka on niin pitkä. Olen ollut edelleenkin raivaamassa taimikoita, mutta tänään olen kotona koska täytyy valmistella kutsuja...

Tein kurpitsoista keittoa, ja siitä tuli oikein hyvää. Laitoin kyytipojaksi porkkanaa, palsternakkaa, liemeksi maitoa ja kermaa, mausteeksi valkopippuria ja intiaanisokeria.

Yhtenä päivänä ostin nougatia Lidlistä, koska ah, nougat... Ja maistuipa se hyvältä kahvin kanssa!

On täytynyt kuvailla kaunista syksyä. Värit ovat mahtavia puissa.

Miehen vanhempien koiratkin olivat kuvauksellisia

Huomenna on tosiaankin ne minun kynttiläkutsuni. Olen tänään jo tiskaillut, pessyt lavuaarit, pessyt pyykkejä ja järjestellyt kodinhoitohuonetta (vaikka eivät kai ne vieraat sinne edes mene), kohta lähden ostamaan leipomistarvikkeet huomiselle, huomenna imuroin ja tamppaan matot ja leivon.

Pitäisi keksiä mitä söisi tänään (mies on töissä vanhemmillaan ja syö siellä), taidan kallistua jonkin keiton puolelle. Soijanakkikeitto?

Syksyilyä

Kävin tänään sienimetsällä ja saalis oli aika hyvä - sain tehtyä sienipiiraan ja kaksi rasiallista menee pakastimeen. Piiras oli maukasta ja söimme sen kerralla! No, minä söin kaksi palasta ja mies loput...

Aamusella oli mukava juoda aamukahvi ulkona, kun aurinko lämmitti. Päivällä ulkona tuli hiki...

Meidän köynnös.

Naapurin pihapuussa on paljon omenoita, harkitsen omenavarkaisiin lähtemistä yön pimeinä tunteina... Kuva on otettu aidanraosta! :D

Yritin kasvattaa pihalla ruiskaunokkeja. On siellä muutama...

Meidän tupakasta on tullut valtava! Yksi täti sai minut ostamaan tupakan - sanoi että se on suuri ja komea ja kukkii (?? Missä ne kukat?). Minä jo luulin, että se oli kuollut, mutta siellä se pönöttää.


Pikku kisumme kasvaa ja vahvistuu. Eilen se oppi pääsemään omin avuin pöydälle... Eihyvä.
Mutta muuten se on kyllä kovin kiltti. Ja söpö...

Kuvaryntäys

Viimeinkin tälle blogiselle ilmestyy KUVIA, ihan omia ottamiani,
koskapa saimme avomieheni kanssa yhteiseksi syntymäpäivälahjaksi Nikon D5100 - kameran.

Metsän siimeksessä~

Luonto on taiteilija:

Vielä oma posetuskuva, yay.:

Blogissani Tähteinvälinen onkin juttua meidän uudesta perheenjäsenestä, mutta laitanpa tännekin pienoisesta vielä kuvan.

Siinä itse pikkukisupoika, varmasti maailman suloisimpia otuksia.. Tälläkin hetkellä sylissä kehräämässä :)


Huh, koulu alkaa viikon päästä. Menen maatalousalalle, uuteen kouluun, ja jännittää. Matkaa kotoa koululle on yli 30 kilometriä, ja voi olla että jos asuntolapaikka tulisi halvemmaksi kuin ajelu, majoitun siellä lähipäivät. Onneksi lähiopiskelua on vain noin joka toinen viikko, joskus harvemminkin, ja silloinkin korkeintaan neljänä päivänä kerrallaan...

Minun kylkeni on niin kipeä, että kyyneleet nousee silmiin kun yskii. Yskä on vaivannut kohta puolitoista viikkoa, eikä loppua näy.. Vähän paranemaan päin kuitenkin. Pelkään että olen murtanut kylkiluitani yskiessä, niin voi kuulemma käydä...
Vuosisadan flunssaan tarvittiin tällainen troppimäärä:

Olihauskapäivä

Yhtenä päivänä nautin hyvin suklaisen välipalan. Kaakaota, suklaamuroja ja suklaakeksi.

Pahoittelen kakkaista kuvanlaatua.

Tänään kävin laskemassa mäkeä. Se oli kivaa, viimeksi harrastin moista kaksi vuotta sitten. Kerran lensin niskoilleni lumeen, se sattui, lisäksi pääni hautautui kokonaan lumeen ja naamani tuntui melkein jäätyvän... Kun pääsin ylös ja sain lumen pois naamastani, kasvoissa ei ollut tuntoa hetkeen. :D

Olen löytänyt maailman söpöimmän elävän olennon, taaskin. Mutta tällä kertaa kyseessä on kettu. Olen aina pitänyt ketuista, minulla on kigurumikin joka esittää sinikettua. Mutta tässä on fennekki, eli aavikkokettu.

Pur~

Kur~

Whatdya want?

"My personal sleepkeeper"