Syksyilyä

Kävin tänään sienimetsällä ja saalis oli aika hyvä - sain tehtyä sienipiiraan ja kaksi rasiallista menee pakastimeen. Piiras oli maukasta ja söimme sen kerralla! No, minä söin kaksi palasta ja mies loput...

Aamusella oli mukava juoda aamukahvi ulkona, kun aurinko lämmitti. Päivällä ulkona tuli hiki...

Meidän köynnös.

Naapurin pihapuussa on paljon omenoita, harkitsen omenavarkaisiin lähtemistä yön pimeinä tunteina... Kuva on otettu aidanraosta! :D

Yritin kasvattaa pihalla ruiskaunokkeja. On siellä muutama...

Meidän tupakasta on tullut valtava! Yksi täti sai minut ostamaan tupakan - sanoi että se on suuri ja komea ja kukkii (?? Missä ne kukat?). Minä jo luulin, että se oli kuollut, mutta siellä se pönöttää.


Pikku kisumme kasvaa ja vahvistuu. Eilen se oppi pääsemään omin avuin pöydälle... Eihyvä.
Mutta muuten se on kyllä kovin kiltti. Ja söpö...

Kuvaryntäys

Viimeinkin tälle blogiselle ilmestyy KUVIA, ihan omia ottamiani,
koskapa saimme avomieheni kanssa yhteiseksi syntymäpäivälahjaksi Nikon D5100 - kameran.

Metsän siimeksessä~

Luonto on taiteilija:

Vielä oma posetuskuva, yay.:

Blogissani Tähteinvälinen onkin juttua meidän uudesta perheenjäsenestä, mutta laitanpa tännekin pienoisesta vielä kuvan.

Siinä itse pikkukisupoika, varmasti maailman suloisimpia otuksia.. Tälläkin hetkellä sylissä kehräämässä :)


Huh, koulu alkaa viikon päästä. Menen maatalousalalle, uuteen kouluun, ja jännittää. Matkaa kotoa koululle on yli 30 kilometriä, ja voi olla että jos asuntolapaikka tulisi halvemmaksi kuin ajelu, majoitun siellä lähipäivät. Onneksi lähiopiskelua on vain noin joka toinen viikko, joskus harvemminkin, ja silloinkin korkeintaan neljänä päivänä kerrallaan...

Minun kylkeni on niin kipeä, että kyyneleet nousee silmiin kun yskii. Yskä on vaivannut kohta puolitoista viikkoa, eikä loppua näy.. Vähän paranemaan päin kuitenkin. Pelkään että olen murtanut kylkiluitani yskiessä, niin voi kuulemma käydä...
Vuosisadan flunssaan tarvittiin tällainen troppimäärä:

Tänään olin poikaystävän veljen lakkiaisissa. Kaatelin siellä kahvia. Kuppeihin, en lattialle.
Ja olin muutenkin seuraneitinä. Hyvää kakkua oli ainakin! Ja poikaystävän vanhemmat ovat niin
mukavia, siellä on kiva käydä. Hänen mummonsa asuu myös samassa pihapiirissä ja aina häntäkin
näkee, aikoi tehdä meille pitsiliinan sohvapöydälle ja leipoa pullaa kun itse olen niin huono
pullantekijä. :)

Jadi

Tässä on heidän tiibetinmastiffinarttunsa. Aivan ihastuttava koira, olin heti ihan myyty kun tapasin tuon otuksen. Todella rauhallinen, ystävällinen, mutta leikkisä koira. Oikea lullukka<3

Tässä poikkiksen perheen kesäisiä kissanpentuja. Ovat nyt jo muuttaneet omiin koteihinsa, mutta lomalla aina niitten kanssa pyörin. Ja minua sai sieltä raahata pois...

Tässä illalla minun piti tehdä tomaattikeittoa, ja teinkin, mutta unohduin lukemaan vanhoja runoja. Luin niitä 1,5 tuntia ja sitten päädyin vielä laulelemaan CMX:n Sivua paholaisen päiväkirjasta
kunnes nälkä ajoi minut lieden ääreen. Tuli ihan syötävää soppaa.