Kuvaryntäys

Viimeinkin tälle blogiselle ilmestyy KUVIA, ihan omia ottamiani,
koskapa saimme avomieheni kanssa yhteiseksi syntymäpäivälahjaksi Nikon D5100 - kameran.

Metsän siimeksessä~

Luonto on taiteilija:

Vielä oma posetuskuva, yay.:

Blogissani Tähteinvälinen onkin juttua meidän uudesta perheenjäsenestä, mutta laitanpa tännekin pienoisesta vielä kuvan.

Siinä itse pikkukisupoika, varmasti maailman suloisimpia otuksia.. Tälläkin hetkellä sylissä kehräämässä :)


Huh, koulu alkaa viikon päästä. Menen maatalousalalle, uuteen kouluun, ja jännittää. Matkaa kotoa koululle on yli 30 kilometriä, ja voi olla että jos asuntolapaikka tulisi halvemmaksi kuin ajelu, majoitun siellä lähipäivät. Onneksi lähiopiskelua on vain noin joka toinen viikko, joskus harvemminkin, ja silloinkin korkeintaan neljänä päivänä kerrallaan...

Minun kylkeni on niin kipeä, että kyyneleet nousee silmiin kun yskii. Yskä on vaivannut kohta puolitoista viikkoa, eikä loppua näy.. Vähän paranemaan päin kuitenkin. Pelkään että olen murtanut kylkiluitani yskiessä, niin voi kuulemma käydä...
Vuosisadan flunssaan tarvittiin tällainen troppimäärä:

Nostalgia-ahdistus

Tätä päivää kuvaa hyvin runo jonka tein hetki sitten.


"Minusta tuntuu
melkein samalta kuin vuosia sitten
kun kävelin nurmella paljasjaloin
silloinkin sekavana kaikesta
rakkaudesta, kaipuusta, surusta
ja kivusta

ja revin maasta irti raparperejä
- ja sanoin aina niille kiitoksen kun lähdin

silti en tunne
oikein mitään,
en tiedä miksi
 
en ehkä uskalla
 
tahtoisinpa tietää

onko nostalgian tarkoitus tuntua hyvältä
vai tältä
 
ettei saa henkeä ja puuduttaa
kaikki"


Niin.. Ei minulla oikein ole muuta sanottavaa.

Paitsi että päässäni soi CMX:n Valoa nopeammat koneet, joka on mahtava kuvaus elämästä.
Tähän on hyvä liittää ne sanat ja biisi...

No, ko. kappaletta ei nykyään löydy näköjään sinätuubista, täytyy tyytyä pelkkään lyyrilliseen kauneuteen:


"Kylmä kuin metalli, tyhjä kuin sydän
minä olen matkalla takaisin pimeään
kylmä kuin metalli, tyhjä kuin sydän
ei sitä vielä nää, ei sitä vielä nää

maaliskuun aurinko, älä meitä hylkää
kun päivä pitenee niin vähäksi aikaa
tuulessa pakkaslumi leikkii, vaikka pian sulaa
ei sitä vielä nää ei sitä vielä nää

ja ennen kuin aurinko jäätyy
se palaa hetken kuumemmin
ja ennenkuin silmämme sulkeutuu
mitä kaikkea ne vielä näkevät

kuuma kuin metalli, täysi kuin sydän
minä olen matkalla takaisin valoon
kuuma kuin metalli, täysi kuin sydän
ei sitä vielä nää, ei sitä vielä nää

joskus
yltää tuo valo tännekin
ja minä muistan paikkoja
joissa en ole käynyt"

Hitto, tuo lauluhan on täydellinen.
>

Mietelmiä

Meneillään on eksistentiaalikriisi.
Mistä tulen, miksi, minne olen menossa, miksi?

Mikä on kaiken tarkoitus, mikä on minun tarkoitukseni?
Olenko Kohtalon tai Jumalan ohjaama pelinappula?
Mitä muita vaihtoehtoja voi olla?

Näihin mietelmiin sopii paremmin kuin mainiosti seuraava kappale:

Olet tässä

" Luvannut ja väittänyt olen oikeaan ja vasempaan
Siinä ovat tunteeni hiljaa kuolleet
Kasvot joita käytän ovat kovettuneet ilmeeseen,
pikatie jota kiidän mustaa jäätä kiiltelee

Taivas oli ennen toinen ääri toinen helvetti
tänään on se väärin että uskoo ihmeisiin
Että uskoo tyhmyydelle jonkin mitattavan rajan
ajan jolloin karja suostuu teurasautoihin

Terästä on jää ja rauta kohmettuneet kasvot
jotka alleen piilottavat murheellisen tyhjän elämän
Loputtomat matkat jotka kulkee jotain tunteakseen
kysymykset joihin mitä sanottavaa elämällä
mitä tällä elämällä on?

Poika jonka yli käveltiin, hän ei enää itke
poika joka kulki yksinään
Tahtoi tulla järkäleeksi, hiekanjyväin joukkoon
vuoreksi lakeuksien lomaan

Katson sinun kasvojasi jotta voisin todistaa,
voimaton on todistaja, kieli hiljainen
Sanat soivat kalloissamme leukaluiden narinana
sanat soivat korvissamme paholaisen nauruna


Olet tässä "


Varsin alavireiset ovat siis tunnelmat.

Olen hankkimassa järjestelmäkameraa, jonka oston jälkeen yritän herättää tämän blogin henkiin ja jopa päivittää tänne KUVIA! Sitä odotellessa...

Uusi mekko

Kävin piiiitkästä aikaa taas kirpputorilla. Ei ole ollut halujakaan mennä pitkiin aikoihin, kun tuntuu
että pitäisi saada myytyä vanhaa tavaraa pois ennen kuin ostaa taas mitään. Mutta koska tässä on kauppoja näkyvissä, niin päätin sitten antaa itselleni periksi...

Täytyi peittää meikkaamaton ja aamu-uninen naama :D


Hohoo olen innoissani, koska meille on tulossa muutto! Pääsemme täältä pikkuyksiöstä oikeaan paritaloon pihan kanssa. Ihanaa, suunnittelen intopiukeana sisustamista ja kukkasia pihalle ja tupareita ja ja ja... Kaikkea<3

Lapissa jälleen

Kävimme Lapissa syyslomaviikolla. Ensin meillä oli varattuna ihana saunallinen hirsimökki Sallassa.
Pelasimme pari kertaa sulkapalloa Sallan liikuntakeskuksella ja kävimme tunturin huipulla.

Pääsimme myös nauttimaan ensilumesta... Makasin siinä :)

Tämä kuva on Tuntsasta eräältä laavulta. Lähdimme mökiltä vaeltamaan loppulomaksi, vaelluksella tuli vietettyä kolme yötä, yksi laavulla ja kaksi autiotuvassa. 40km kolmena päivänä tuli käveltyä.

Oli ihana reissu. Tahtoo takaisin!

Hiiri!

Tässä lomalla kun kävin poikaystäväni perheen luona maalla, kissa yritti pyydystää hiirtä.
Minä luulin että saalis oli päästäinen koska se oli niin pieni, ja yritin pelastaa sen. Mutta hiiri se olikin.

Se oli vaivaishiiren poikanen.
Valitettavasti pieni ei selvinnyt kissan koettelemuksesta :(

Luonto toimii niin kuin toimii, enkä minä hiiriä yleensä kissoilta pelasta mutta päästäisiähän ne eivät syö, siksi halusin pelastaa otuksen joka sitten olisikin ollut ihan "oikea saalis".

Saisiko olla kakkua?

20-vuotispäiväkakkuni.

Kutsuin tällöin muutaman hyvän kaverin kylään ja vietimme aikaa meillä. Katsoimme leffan ja kävimme yöllä ulkona leikkipuistossa :)

Tämä kuva on otettu keväällä, kun asuin vielä toisella paikkakunnalla.
Herättää nostalgiaa...