Onpahan taas päässyt edellisestä päivityksestä kulumaan kolme kuukautta.

Sinttu oli toissapäivänä ja eilen kipeä, ja se täytyi eilen viedä eläinlääkäriin. Se oli vaisu, ei syönyt paljoa, eikä antanut koskettaa mahaansa vaikka normaalisti se tykkää maharapsutuksista. Huomasin sen mahassa kovan pullottavan kohdan. Säikähdin, että se on varmasti syöpäkasvain, joten menimme sitten eläinlääkäriin, missä onneksi paljastui, että se olikin mätäpaise. Mikä helpotus! Se tyhjennettiin nukutuksessa ja määrättiin viiden päivän antibioottikuuri.
Antibioottien antaminen on aika kauheaa, nimimerkillä Raadeltu. Onneksi siitä ei tarvitse stressata ihan yli hilseen, sillä se ei ollut aivan välttämätön, vaan annettiin varmuuden vuoksi.

Sinttu haavateippi kyljessä

Syksyllä aloitin siis teologian opinnot ja niissä on ollut mukavasti tekemistä. Kolme tenttiä on ohitse joista kaksi meni läpi keskitasoisesti, yhdestä en tiedä. Tässä jaksossa on ollut johdatusta Uuteen sekä Vanhaan testamenttiin ja käytännölliseen teologiaan, tieteenfilosofiaan ja kreikan peruskurssi. Ensi periodissa alkaa sielunhoidon peruskurssi ja pastoraalipsykologia, uskontokasvatuksen perusteet ja uskontotieteen peruskurssi joka käsittelee islamia Suomessa.

Tenttikirjojani

Minä johdatuksessa filosofisiin oppiaineisiin iltamissa eräällä huvilalla

Vuokrahuoneeni opiskelupaikkakunnalla

Rauhoittumispaketti rankkojen päivien illoiksi

Ok, nyt siis tarkoituksenani on saada tämä bloginen uuteen uskoon ja käyntiin taas! Saa nähdä, miten onnistun kaiken kiireen keskellä, mutta tämä on sentään hauskaa (ei sillä ettei opiskelu ollenkaan olisi...).

Hmm, saatan olla hankkimassa koiran. Siltä ainakin näyttää tämä minun koiratarvikekokoelmani.

Se sisältää leluja, pantoja, hihnan, näyttelyhihnan, purulelun, treenivyölaukun, harjan, kamman ja kynsisakset.

Tällä hetkellä kiikarissa on rotu perunkarvatonkoira ja sen karvallinen muunnos. Olin taannoin jo vähällä hankkia sellaisen, mutta sitten ei ajankohta ollutkaan otollinen. Nyt tuntuu, että on jo rutinoitunut tähän opiskelurytmiin ja aina vapaa-ajalla miettii, että olisipa koira jonka kanssa puuhailla. Tietysti siinä olisi sekin puoli, että aamulla olisi pakko tehdä se pissalenkki räntäsademyrskyssä kello kuusi aamulla, ja pentuaikana nousta öisin pissattamaan koira vaikka ulkona paukkuisi pakkanen -30 ja tärisisi siellä yöpaitasillaan ja sitten kun koira ei tekisi tarpeitaan, vaan uikuttaisikin takaisin sisälle ja laskisi sitten sisällä tyytyväisesti matolle asiansa, siivota se samalla kun pentu on ehtinyt oksentamaan sänkyyn. :D Mutta luulen, että tuommoinen skenaario ei tulisi olemaan jokapäiväistä ja jopa, että olisin valmis siihen.

Perunkarvatonkarvaton :) 

Perunkarvaton, karvallinen

Tykkään, kun nämä karvalliset ovat niin monimuotoisia, niiden turkki voi olla minkävärinen ja -tyyppinen tahansa. Eniten kiinnostaisi tämän rodun pieni kokomuunnos, joka on 25-40 cm korkea ja painaa 4-8 kiloa. Siitä saisi hyvän kainaloisen ja reissukaverin, mutta luonteensa puolesta myös vieraat ilmoittavan vahtikoiran ja harrastuskaverin.

Tui tui

Kesä ja marjat! Pitäisi saada itsensä mustikkametsään ja vadelmankeruuseen, niin ei marjat loppuisi taas kesken talvella. Täytyy sanoa, että olen huono poimimaan etenkin mustikoita, mutta mansikat ja pensasvadelmat ovat kivoja kerätä. En malta odottaa, että tulee syksy (!) ja pääsee metsästämään sieniä! Eilen illalla oli jo niin hämärää, että kun menin ulos, laitoin pihavalon palamaan; ihanan tunnelmallista hämärää ja sumua kesäyössä. Sitä ennen oli kaunis auringonlasku joka värjäsi kypsyvän viljan lumoavasti.

Ahomansikka, oma suosikkini!

Hapankirsikoita

Päärynäpuu

Kesän viettelys siis jatkuu ja huomenna lähden taas kohti pääkaupunkiseutua katsomaan tätiäni ja serkkuani. En ole suunnitellut tekeväni mitään erityistä siellä, mutta Linnanmäellä olisi tuikihauskaa pistäytyä...

On ollut hauskoja, mieleenpainuvia kesähetkiä ystävienkin kanssa.

Juhannuksena syntyneet kissanpennut ovat jo aika isoja ja ainakin yhdestä näyttäisi tulevan vähän pitempikarvaisempi! En ole nähnyt heitä nyt hetkeen, mutta viimeksi sain heistä supersuloisia kuvia. Luonteetkin alkavat jo hahmottua, kun joku miukuu syliin nostettaessa sydäntä särkevästi, toinen on ihan hiljaa ja utelias.

Kävin myös hyvän ystäväni luona hänen lapsuudenkodissaan, jossa asuu pikkukoira, joka oli meillä silloin kun asuimme yhdessä lukioaikana tämän ystäväni kanssa. Koiruus muisti vielä minut aivan selvästi ja se oli todella ilahduttavaa! Muutenkin tuo otus on aivan valloittava pikku kirppu.

Pistäydyin myös kissanäyttelyssä äskettäin. Löysin sieltä yhden mielenkiintoisen (tai no, moniakin) kissarodun, joka voisi olla hauska omistaa joskus etäisessä tulevaisuudessa.

Kyseessä on kuriilien bobtail, joka on alkukantainen itämainen kissarotu ja nimensä mukaisesti aina töpöhäntäinen. Sitä ei ole jalostettu töpöksi, vaan alkuperäiset kantayksilötkin ovat olleet töpöhäntäisiä.

Sellaista, kirjoittaja lähtee saunomaan ja uimaan nyt!

Täynnä tulevaisuutta

Nyt kun olen pitänyt kunnon tauon blogin päivittämisestä, haluan tehdä tätä taas vähän paremmin, vähän säännöllisemmin.

Siis: pääsin opiskelemaan teologiaa! Tämä oli kolmas yliopistoonpyrkimisyritykseni ja onneksi tuotti tällä kertaa tulosta. Nyt on tiedossa kolmesta viiteen vuoteen kiinnostavia opintoja, EI TARVITSE MIETTIÄ MITÄ TEKEE ENSI VUONNA!

Aion lukea teologian (jossa valitsen uskontotieteen) lisäksi psykologiaa ja ehkä filosofiaa. Olen nyt jännän äärellä, koska en ole oikeasti lukenut ennen näihin pääsykokeisiin lukemisia pariin vuoteen MITÄÄN kunnolla.

No, nyt olenkin sen verran innostunut, että ajattelin parin opiskeluvuoden jälkeen aloittaa kirjan kirjoittamisen.

Mitä muuta? Kesä, jos tätä kesäksi voi kutsua. Olen reissannut kohtalaisen paljon, käynyt Pohjanmaalla, Laukaalla ja viikonloppuna lähden Helsinkiin ja Kouvolaan.

Pietarsaaressa kävin tutustumassa Nanoq-nimiseen museoon. Se oli mielenkiintoisin museo, missä olen käynyt. Paras osio oli nämä inuiittien tekemät veistokset:

Sinne oli rakennettu myös tällainen sympaattinen inuiittien pyyntikylä (jonne tahtoisin muuttaa asumaan):

Grönlantilainen muusikko

Olen myös "emottanut" (toiminut (sijais)emona) monille kissanpennuille, kun avopuolisoni perheelle on syntynyt kaksi kissapentuetta. Kova kissanpentukuume olisi, mutta kaksi riittää toistaiseksi meille näin pieneen taloon...

Juhannuksena syntyneestä pentueesta

Neliviikkoinen tyttöpentu

Innostuin taas vapaa-ajalla lukemisesta pääsykokeisiin lukemisen myötä. Olen juuri lukenut Oivaltava tietoisuus-nimisen kirjan ja lukemassa sellaisia kirjoja kuin Rajalla jota ei ole ja Kaiken lyhyt historia (Brief History of Everything). Ajatuksiaherättäviä kirjoja, vaikkakin Oivaltava tietoisuus tyrkytti lopuksi omaa näkemystään liiaksi. Katsotaanpa mihin nämä loput kirjat pystyvät.

Mistä kaikki on lähtöisin, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa, mihin olemme menossa?

Sisustushupsuilua

Olemme tosiaan muuttaneet asuinpaikkaamme nyt viikon sisään. Muutimme maalle, omakotitalokaksioon vuokralle. On ollut todella työntäyteinen viikko, muutossa meni muutama päivä (onneksi pystyimme muuttamaan ihan rauhassa, eikä vain parin päivän sisällä) ja nyt muutama päivä järjestellessä ja muokatessa uutta kotia. Nyt alkaa näyttää melkein valmiilta. Vielä videotykki ja sen kangas (jotka avomies hankki) pitäisi asentaa paikoilleen. Olemme asentaneet tänne taiteoven, täällä kun oli alun perin vain makuualkovi, nyt se on makuuhuone. Asentamisessa meni pari päivää ja ehdin välillä turhautua toden teolla, kun joku ei ottanut sujuakseen, mutta nyt ovi on paikoillaan. Ei minusta rakentajaksi ole...

Kissat vaikuttavat tyytyväisiltä viipeltäessään ulkona. Hitukin on uskaltanut nyt hämärän aikaan ulos juoksemaan isompansa perässä. Äsken Hitu tuli ulkoa pörheä kauluksensa märkänä ja haisevana, missä lie möyrinyt...

Olen ollut tosi innoissani sisustamisen suhteen ja välillä kun kaikki oleellisemmat asiat olivat vielä ihan rempallaan, minä laittelin tauluja ja somisteita ympäriinsä...

Makuuhuoneen yöpöytä

"Putoavat lehdet" ja "Lumottu metsämaa"

Poltin tuossa Putoavat lehdet-tuoksuvahasomisteessa Inkiväärikurpitsa-nimistä tuoksuvahaa, nyt täällä leijailee tosi makea herkkutuoksu. Kiva, mutta ei voi haistella liian kauan, tulee öklö olo.

Kylppärissä minulla on minun lempituoksukynttiläni, "Viettelevä viikuna", herran jestas että se tuoksuu hyvältä.

Modasin meidän wc-pytyn kanttakin... :)

Kiinnitin siihen mummon tekemän pitsiliinan. Vessassa käyminen on ihan eri mukavaa kun pyttykin näyttää nätiltä...

Korurasia ja venetsianaamio

En ole vielä ehtinyt ottaa talosta ulkoapäin kuvia, aina ehtii tulla pimeä ennen kuin kerkeäisi, mutta ehkäpä lähipäivinä.

Kotipäivä ylhäisessä yksinäisyydessä

Niin kuin kirjoitinkin Tähteinväliseen; Sintti on tullut kotiin! Ihanaa, ja kun kisut tulevat
vielä keskenään hyvin toimeen.

Nyt on sitten molemmille käsille silitystyötä. Hitu vaan tahtoo kiusata Sinttiä leikkihuumassaan, ilmeisesti Sintti ei ole vielä antanut pennulle tarpeeksi kovaa tassusta. Se sietää pikkuista ihan uskomattoman hyvin, kyllä minulta olisi jo mennyt hermo :)



Tänään kävin kirjastossa, kaupassa ja siivosin oikein kunnolla.
Palkintona siitä ostin pienen karkkipussin, sytytin valkolumimarja-tuoksukynttilän ja keitin rooibos tamarindi-inkivääriteetä:

Miehenpuoli on töissä vanhempiensa tilalla iltaan. Alan lukea S.Oksasen Baby Janea, jonka lainasin kirjastosta. Entinen äidinkielenopettajani suositteli sitä minulle, kun sai tietää, että luin Stalinin lehmät.